JobMatch Talent -tutkimukset
Jos haluat syventyä JobMatch Talentia koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin, voit tutustua niistä tärkeimpiin. Annamme mielellämme lisätietoja.
JobMatch Talentin ennustevaliditeetti
Tutkimus JobMatch Talentin (JMT) ennustevaliditeetista on julkaistu Psychology and Behavioral Science International Journalissa. Tutkimuksen mukaan JobMatch Talentin ennustevaliditeetti – eli testin kyky ennustaa suoritusta työssä – on huomattavasti parempi kuin mitä muista psykologisista testeistä on dokumentoitu.
Göteborgin yliopiston emeritusprofessori Trevor Archer pitää ennustevaliditeettia tärkeimpänä tekijänä testeissä, joita käytetään rekrytoinnissa ja henkilöstöhallinnossa.
Tutkimus osoittaa, että JobMatch Talentin keskimääräinen ennustevaliditeetti on 0,63, mikä on erittäin korkea arvo. Professori Trevor Archerin näkemyksen mukaan tämä luultavasti johtuu siitä, että JMT-testi on nimenomaisesti kehitetty ennustamaan työsuoritusta.
Validiteetti
Trevor Archer, psykologian professori, Göteborgin yliopisto.
Lyhyt katsaus Trevor Archerin tieteellisiin perusteisiin suositella JobMatch Talentia. (Archer, 2013)
Tutkimus JobMatch Talentin ennustevaliditeetista
Bertil Mårdberg, tohtori, emeritusprofessori Bertil Mårdberg on aiemmin toiminut psykometrian professorina Bergenin yliopistossa Norjassa sekä johtamisen psykologian professorina Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa. Jos soveltuvuustestiä käytetään hakijoiden arviointiin rekrytoinnin yhteydessä, sillä tulee olla dokumentoitu kyky ennustaa käyttäytymistä ja suoritusta työssä. Tässä tutkimuksessa Bertil Mårdberg tutki JobMatch Talentin tosiasiallista kykyä ennustaa rekrytoinnin yhteydessä työsuoritusta. Tutkimuksen mukaan JobMatch Talent pystyy rekrytointitilanteissa ennustamaan työsuoritusta erittäin hyvin. Mårdberg esittää kolme arvoa ennustevaliditeetille. R-kertoimet: 0,54, 0,70 ja 0,66. Ennustevaliditeetin keskiarvoksi saadaan siis 0,63. Verrattaessa validiteettiarvoja kansainvälisiin tutkimuksiin voidaan todeta, että JobMatch Talentin ennustavilla muuttujilla on erittäin korkeat arvot.
Reliabiliteetti
Bengt Jansson, psykologian tohtori, Göteborgin yliopisto.
Kuvaus test-retest-tutkimuksesta, jossa dokumentoidaan JobMatch Talentin reliabiliteetti. Tutkimusten keskimääräinen korrelaatio on 0,68–0,86, eli erittäin korkea. Tämä tarkoittaa, että JobMatch-tulokset ovat vakaat sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. (Jansson, 2013)
Kriteerivaliditeetti
Bengt Jansson, psykologian tohtori, Göteborgin yliopisto, ja Henrik Winge, filosofian maisteri
Kuvaus esimiesarviointitutkimuksesta (Supervisor Rating), jossa esimiehet arvioivat testin tekijän työskentelytapaa ja suoritusta 11 eri osa-alueella riippumatta työntekijän JobMatch-tuloksista. Tutkimuksen mukaan esimiesten arviointien ja JobMatch-tulosten välillä oli selkeä ja looginen yhteys. (Jansson & Winge 2013)
Konvergenssivaliditeetti
Klaus Olsen ja Henrik Winge, filosofian maisteri.
Raportissa käsitellään konvergenssi- ja erotteluvaliditeettia käsitteiden välillä JobMatch Talentissa ja vastaavasti NEO PI-R -testissä. Tekijät tulevat siihen johtopäätökseen, että JobMatch Talentin ja NEO PI-R -testin välillä on käsitteellisesti looginen yhteys (Olsen & Winge 2013).
Ennustevaliditeetti
Klaus Olsen
Ennustevaliditeetti on kenties tärkein validiteettityyppi testissä, jota käytetään rekrytoinnin yhteydessä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, pystyykö JobMatch Talent tosiasiassa ennustamaan työhön liittyvää käyttäytymistä ja millainen tämä ennustuskyky on vastaaviin tieteellisiin tutkimuksiin verrattuna.
Käsitevaliditeetti
Konvergenssi- ja erotteluvaliditeetti JobMatch Talentin ja NEO PI-R -testin välillä.
Danilo Garcia, psykologian tohtori; Ali Al Nima, filosofian maisteri, psykologia; Trevor Archer, psykologian professori; Catrin Rappe; Max Rapp Ricciardi.
Vuonna 2013 suoritettiin kattava tutkimus yhteistyössä Göteborgin yliopiston tutkijoiden kanssa. 390 henkilöä teki sekä JobMatch Talent- että NEO PI-R -testin.
Tutkimuksessa suoritettiin korrelaatioanalyysi, jonka tulosten mukaan suurimmalla osalla JobMatch Talent -asteikoista oli loogisia yhteyksiä (joita kuvaillaan artikkelissa konvergenteiksi). Tekijät havaitsivat, että JobMatch Talentin käsitevaliditeetti on hyvä (mikä ilmaistiin artikkelissa konvergenssi- ja erotteluvaliditeettina).
Artikkeli on arvioitu ja julkaistu tieteellisessä PLOS ONE -aikakauslehdessä.
Käsitevaliditeetti
Eva Langvik, psykologian laitos, Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto.
Käsitevaliditeetilla tarkoitetaan testin tosiasiallista kykyä mitata niitä psykologisia käsitteitä, joita se on suunniteltu mittaamaan. JobMatchin ja NEO PI-R -testin välisistä yhteyksistä on tehty kaksi korrelaatiotutkimusta; NEO PI-R lukeutuu maailman tutkituimpiin testeihin.
Ensimmäinen tutkimus suoritettiin vuonna 2005 yhteistyössä Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) professorin Hilmar Nordvikin ja psykologi Eva Langvikin kanssa. Tutkimuksen mukaan JobMatch Talentin käsitevaliditeetti on hyvä. (Langvik 2005).
Uusi tieteellinen tutkimus JobMatch Talentin (JMT) käsitevaliditeetista.
Göteborgin yliopiston tutkijat suorittivat keväällä 2018 uusia tieteellisiä tutkimuksia DNV-sertifioidusta JobMatch Talent -testistä. Tutkimus on nyt arvioitu ja julkaistu tieteellisessä Clinical and Experimental Psychology -aikakauslehdessä.
Käsitevaliditeetti käyttäen eksploratiivista faktorianalyysia
Bengt Jansson
Vuonna 2014 suoritettiin tutkimus JobMatch Talentin käsitevaliditeetista käyttäen eksploratiivista faktorianalyysia (Jansson, 2014). Tutkimus perustui normiaineistoon (N=12 650). Tutkimuksessa esitellään kahdeksan eksploratiivista faktoria, joita analysoidaan JobMatch Talentin teoreettiseen kymmenen faktorin malliin nähden. Tutkimuksen mukaan sekä JobMatch Talentin eksploratiivisen että teoreettisen mallin käsitevaliditeetti on hyvä.